VEITERÄ TAIPUI TAISTELLEN RÄTTVIKISSÄ
IFK Rättvik – Veiterä 6–1 (3–1), Kosa Cupin finaali
Veiterä joutui toistamiseen tunnustamaan IFK Rättvikin paremmakseen. Finaalipeli tarjosi hyvän jääpallo-ottelun, jossa isännät olivat turnauksen finaalissa lopulta parempia maalein 6–1.
Veiterän kannalta ottelu alkoi terävästi ja jo toisella minuutilla päästiin kokeilemaan maalia kulmurista, mutta tilanne kuivui kokoon. Kuitenkin jo 6. minuutin täyttyessä Joel Reponen siirsi Veiterän 1–0-johtoon. Esityön maalin teki Niklas Valtanen. Turnausmuotoisessa pelissä otteluaika on 2 x 30 minuuttia ja avausmaalilla on aavistuksen isompi merkitys, kuin täysaikaisessa ottelussa.
Rättvik tasoitti numeroihin 1–1 16. minuutilla, maalintekijä Oskar Svensson ja paikan valmisteli vanhaherran Rinat Shamsutov, joka nähtiin pari kautta sitten Porin Narukerän paidassa. Tilanne oli edeltänyt Joonas Kankkusen torjunta, joka esti isäntien ensimmäisen maalintekoyrityksen.
Ensimmäisen jatkon jälkipuoliskolla Rättvik sai paremmin peliään kulkemaan ja pelin painopiste siirtyi enemmän Veiterän puolustusalueelle. 21. minuutilla Rättvik nousi 2–1-johtoon Jonas Röineen maalilla. Myös kulmatilanteet oli 5–2 IFK Rättvikin eduksi ensimmäisellä puoliajalla.
Ensimmäinen jakso päättyi Veiterän kannalta harmillisesti Anders Erikandersin tekemään 3–1-maaliin vaikka Rättvik pelasi käytännössä koko jakson lopun yhden pelaajan vajaalla.
Toinen puoliaika ratkaisi
Veiterä aloitti toisen jakson terävästi, mutta heti Rättvik-vahti Sam Börjesin torjunnan jälkeen Rasmus Plan siirsi isännät jo 4–1-johtoon. Peli alkoi olla tuloksellisesti jo paketissa.
Toisella jaksolla Veiterällä oli paikkansa, mutta Börjesin torjunnat pitivät eron selvänä. 48. minuutilla Rättvikin Erikanders kaunisteli voittinumerot 5–1:teen, Shamsutov teki jälleen esityön. Viimeisen kympin täyttyessä Veiterä sai toisen jakson toisen kulmurin ja palloa saatiin toimitettua maalia kohden, että Börjes torjui.
Vaikutti siltä, että Rättvikin molari Sam Börjesin hyvät torjunnat innostivat myös kenttäpelaajia ja Rasmus Planin 6–1-osuma (54, min) nitkautti lopullisesti Veiterän loppukirin. Se on Veiterän joukkueen eduksi sanottava, että sille ei tuomittu pelissä lainkaan jäähyjä – sen sijaan Rättvikin pelaajat saivat kaksi kutosen istuntoa.
Tero Nieminen oli tyytyväinen näkemäänsä
Veiterä pelasi Rättvikissä viisi ottelua, joista kolme päättyi Veiterän voittoon ja kahdesti taivuttiin IFK Rättvikille. Leiritapahtuma ja turnaus osoitti kaksi asiaa: Veiterä on oikealla tiellä, kun ollaan menossa kohti kotimaista sarjakautta – ja toisaalta sen, että ruotsalaisjoukkueet ovat paljon valmiimpia oman pelinsä kanssa kun tilannetta verrataan kauden tässä vaiheessa. Kysymys on olosuhteista. Ilman kunnollisia harjoitus- ja peliolosuhteita tilanne pysyy jatkossakin tällaisena.
Samana viikon vaihteena Suomen A-maajoukkue otti mittaa Ruotsin edustusmiehistöstä sekä U21-maajoukkueesta Nässjössä. Suomen maajoukkue koostui täysin Ruotsissa pelaavista, mutta edelleen suomalaiset saivat tunnustaa sekä Ruotsin maajoukkueen – jossa tosin ei ollut mukana aivan kirkkaimmat sinikeltaiset tähdet – sekä nuorten miesten maajoukkueet paremmakseen.
Suomeen kaivataan pikaisesti jääpallon mahdollistavia ison jään halleja, jotta pelaajamateriaalin ja henkilökohtaisten taitojen osalta eroa Ruotsiin saataisiin kurottua umpeen. Sen sijaan ero norjalaisiin seurajoukkueihin on selvä ja Rättvikin turnaukseen osallistuneet suomalaisjoukkueet tekivät selvää jälkeä norjalaisten suhteen.
Veiterän päävalmentaja Tero Nieminen oli kuitenkin tyytyväinen koettuun leiriin ja ottelutapahtumiin.
– Oli tämä tehokas viikonvaihde. Kaikki toimi Rättvikissä hyvin ja täällä on kyllä olosuhteet kohdillaan. Ymmärtää hyvin, että myös muita suomalaisporukoita on täällä mukana.
– Saimme hyvää treeniä ja pelin kehittymisen kannalta nämä kaksi peliä IFK Rättvikiä vastaan olivat tärkeää valmistautumista kauteen. Sen huomaa, että ruotsalaisjoukkueet ovat suomalaisia paljon edellä kauden tässä vaiheessa.
– Finaaliottelun alku oli meiltä hyvä, mutta Rättvikin aktiivinen karvaus tuotti meille vähän päänvaivaa. Lisäksi havaitsi Nieminen lankulta sen, että joukkueen pelissä näkyy harjoittelu pienessä kiekkokaukalossa:
– Joo, välimatkat eivät olleet riittävän leveällä ja Rättvik iski näihin tiloihin ja haittasi meidän pelin avaamista.
Tero Nieminen antoi tunnustusta myös vastustajalle:
– Onhan Rättvik hyvä joukkue, vaikka putosivatkin Elitserienistä viime kaudella. Heillä on hyvä ja nälkäinen ryhmä, jolla on kovat tavoitteet. Erityisesti pari maalia iskenyt Anders Erikanders oli kentällä hyvä.
– Suomalaisten eikä Veiterän kannata panna päätä pensaaseen. Meillä oli paikkamme, mutta nyt ei osuttu riittävän tarkasti. Joonas Kankkunen oli maalilla hyvällä tasolla ja Rättvik-pelissä tuli paljon tilanteita, joissa Jonttu osoitti olevansa maineensa veroinen, Nieminen tunnusti.
Niemisen ja Veiterän tähtäimessä on menestyminen myös kotimaan kilpailuissa:
– Nyt pitää vielä tehdä hommia niissä puitteissa, missä se onnistuu kotimaisemissa.
– Myös taktisia kuviota voidaan hieroa yhteisissä palavereissa ja joukkueessa onkin oikein hyvä henki tällaisen leirirupeaman jälkeen, sanoi Tero Nieminen ja valmistautui pitkään kotimatkaan.
Aiemmin iltapäivällä Gustavsberg IF oli vienyt turnauksen kolmannen sijan Veiterän eilen semifinaalissa kukistamaa Falu BS:ää vastaan. Numerot olivat 4–2 Gustavsbergille. Suomalaisjoukkueista JPS Jyväskylästä saavutti kohtuullisen tuntuisen 5. sijan. Jipsin maaliseppona hääri, kukas muukaan, kuin Tuukka Ässämäki kolmella osumalla. HIFK:n ja Akilleksen pelit päättyivät jo aiemmin.
Suomen Cup Lappeenrannassa marraskuun alussa
Veiterän kausi on näin avattu. Seuraavat viikot vielä treenataan kotimaisemissa – ja jännitetään säätilan kehittymistä kohti marraskuun alkua.
Nykytiedon valossa Suomen Cupin toinen alkulohko on määrä pelata Lappeenrannassa la–su 5.–6.11. Tosin Jääpalloliitolla on myös varasuunnitelmia sen varalle, jos säiden puolesta Kisapuiston jää ei olisi kunnossa kolmen viikon kuluttua. Myöhemmin selviää, onko pelipaikkana Lappeenranta – tai Jyväskylä tai Varkaus.
–Bandytoimitus
Kuva: Harri Peuhkuri, joujo