Veiterä sarjakärjessä ilman tappioita
Janne Hauskan viime hetken kulmamaali säilytti Veiterän Bandyliigan kärkipaikalla. Akilles tarjosi lauantai-illan huippuottelussa vauhdikasta menoa – varsinkin toisella puoliajalla kotijoukkue osoitti, miksi se on nimetty yhdeksi voittajasuosiksi tämän kauden Bandyliigassa.
Akilles – Veiterä 3–3 (1–2)
Porvoon Pallokentälle oli saapunut hieno määrä yleisöä – kenttäkuulutuksen mukaan yhtä vaille 800 katsojaa saivat seurata kotimaisen sarjan huippupelin huippuolosuhteissa. Veiterä aloitti pelin vahvasti: jo 5. peliminuutilla Tuukka Loikkanen, joka porvoolaisen pyttykerhon puolesta valittiin valkopaitojen illan parhaana, vapautti loistavalla harhautuksella Egor Ragulinin maalintekoon. ”Ragu” pääsi kaaren sisällä täyteen vauhtiin kohti Isak Skogin vartioimaa maalia ja parilla hyvällä harhauksella vei vieraat 0–1-johtoon.
Ottelu jatkui salama-alun jälkeen tasaisena ja hiljalleen myös Akilles sai oman pelin uomiinsa: Rolf Larsson ja Matti Vainio osoittivat olevansa Akilleksen pelin sieluja. Yhdessä Ville-Veikko Angerian ja nuoren Casper Hämäläisen kanssa he pystyivät tavoittamaan kärjessä pelaavan Dennis Sadakovin, joka pääsi vaarallisen lähelle Veiterän Saku Herrasen vartioimaa maalia. Veiterän puolustuslinjassa Johan Segerman, Janne Hauska ja Topi Pesonen pystyivät estämään takaiskut heti johto-osuman jälkeen.
Kun peliä oli takana 14 minuuttia, niin Loikkanen riisti pallon keskialueella itselleen ja pyrki nopeaan ratkaisuun: terävä laukaus yllätti Skogin toistamiseen ja Veiterä otti kuskin paikan. Ote siirtyi vieraille ja Aleksi Seppäsen ja varsinkin Tomi Hauskan kautta pelatut hyökkäyskuviot toimivat mallikkaasti. Ragulinin ja Loikkasen yhteispeli kärjessä toimi hyvin ja heille hyvää tukea antoivat Matias Lehtonen ja Kalle Pesonen. Ere Verhelälle oli ilmeisesti tähän otteluun mietitty hieman puolustavampi rooli. Valtteri Hauska täytti hyvin keskikentän pohjan.
Akilleksen valmentajan Jari ”Ferrari” Hyttinen osoitti hyvää pelisilmää ja pyysi päätuomari Petri Kuuselalta aikalisän jo ottelun 26. minuutilla. Se tepsi: vaikka Killenin pelissä ei ulkoisesti oikein näyttänyt tapahtuvan mitään, niin hetken rauhoittelu ja uskon luominen omiin joukkoihin toi Akilleksen peliin mukaan. Jakson lopulla, 42. minuutilla, Cassu Hänninen teki Angerian esityöstä todellisen koppimaalin, joka nostatti tunnelmaa myös kotiyleisössä – tilanteessa 1–2 mentiin viettämään taukoa.
Toiselle puolikkaalle tuli uudestisyntynyt Akilles. Jakson alusta lähtien pelin ote oli kotijoukkueella. Kun kellossa oli 45:35, Hännisen flippi kohti Veiterän maali päätyi onnekkaasti Sadakovin ulottuville ja pienen merkkausvirheen seurauksena sekä Janne Hauska ja Saku Herranen tyytyivät seuraamaan katsella kun pallo pomppi Veiterän maaliin. Akilles oli tullut tasoihin ja peli alkoi uudelleen.
Kotijoukkue vyörytti vaarallisia tilanteita kohti Veiterä-maalia jatkuvalla syötöllä: Vainio, Angeria ja Larsson olivat erittäin hyvällä jalalla liikkeellä. Hänninen sekä Juuso Johansson paransivat myös otteita koko ajan. Maalilla Isse Skog sai pari kertaa napata pallon maajoukkuetoveri Loikkasen nenän edestä ja piti osaltaan kotijoukkueen pelin kasassa: Isak pelasi loisto-ottelun.
Veiterä sai aikaan yksittäisiä ajoja Akilleksen puolelle, mutta usein Aksi Seppänen tai Ere Verhelä ajautuivat kulmiin ja sielläkään pallo ei tällä kertaa pomppinut onnekkaasti niin, että olisi saatu kulmalyöntejä – joka on tunnetusti Veiterällä vaarallinen ase. Veiterä käytti oman aikalisänsä 76. minuutin kohdalla.
Toisen puoliajan ensimmäinen puolituntia saatiin täyteen ja pallo vietiin Akilleksen kulmalyöntiin. Kulmanantospesialisti V.-V. Angeria syötti pallon nelospaikalle, josta joukkueen kippari Andreas Flinck sivalsi kohti Veiterän muuria. Ja niin vain, jostain polkkareiden ja muurissa seisovien pelaajien välistä, pallo löysi tiensä maaliin. Lähes 800-päinen porvoolaisyleisö – paikalla oli jokunen lappeenrantalainenkin – puhkesi juhlimaan kuin mestaruutta…
Veiterä ei kuitenkaan luovuttanut. Sitkeästi vie peliä kohti Akilles päätyä. Ottelukellon pyörähtäessä jo 90 minuutin kohdalle peli pyöri Akilleksen päädyssä, mutta jälleen lähellä kulmalippua. Linjuri Veijo Vainio näki tilanteen läheltä ja määräsi Veiterälle kulmurin.
Tutusti Tomi Hauska antoi kulman, jonka Kalle Pesonen nappasi ykköspaikalta, kiersi ovelasti ryysin ja suuntasi kohti Akilleksen maalia… Pallo hieman karkasi ja Akilles-puolustus sai pallon ulottuvilleen – jostain ihmeellisestä syystä porvoolaispakki siirsi pallon siististi yli päätyviivan. Sääntö on selvä ja siitä määrättiin uusi kulmuri. Aikaa ei ollut enää kuin yhteen lyöntiin. Päätuomari Kuusela teki tämän selväksi kaikille – myös hiiren hiljaa tilannetta seuraavalle yleisölle.
Tomi Hauska kyyristyy uudelleen kulmalipulle, huolellinen keskittyminen ja pallo liikkeelle: keskipaikalta Bandyliiga kovalyöntisin kaveri, Janne Hauska, pamauttaa pallon Akilles-vahti Skogin maskin vierestä maaliin. Kuusela vislaa maalin ja peli päättyy numeroihin 3–3.
Porvoossa nähtiin kauden parasta kotimaista jääpalloa: Veiterän terävä pelin aloitus ja nopea 2–0-johtoasema osoitti, että joukkue on valmis koviin otteluihin. Nuoret ratkaisijat, Tuukka Loikkanen ja Egor Ragulin ovat astuneet parrasvaloihin. Akilleksen sitkeä oman pelin hallinta ja Nappe Larssonin, Ville-Veikko Angerian sekä Masa Vainion panos kotijoukkueen pallolliseen peliin on tärkeä. Veiterä-molari Saku Herrasen hyvät avaukset ja vastaavasti Akilleksen Isak Skogin loistopelastukset, varsinkin läpiajotilanteissa, loivat mielenkiintoa illan otteluun.
Veiterältä puuttui tänään toipilaana oleva Manu Puumalainen ja Akilleksen Rasmus Kettunen oli poissa pelaavasta kokoonpanosta.
Tasavahvat Veiterä ja Akilles kohtaavat uudelleen perjantaina, 3.1. Suomen Cupin finaalissa. Luvassa on kotimaista jääpallojuhlaa parhaimmillaan! Vaikka sarjataulukko näyttää, että Veiterä pitää ykköspaikkaa ja Killen on ”vasta” kolmantena, ei ole väärin sanoa, että nämä kaksi joukkuetta ovat oikeutettuja Cupin finaalipeliin.
Tervetuloa perjantaina kannustamaan Veiterä, se vihreäpaitainen kotijoukkue voittoon!
–Bandytoimitus
(Edit 28.12. – lyöntivirheet ja tautologiat)
