Jyväskylän Viitaniemen monttuun oli luotu hienot puitteen urheilujuhlaan, jossa ratkaistiin vuoden 2025 jääpallon mestaruus. JPS osoitti olevansa mestaruuden veroinen joukkue, ja Veiterän voitiin todeta ”voittaneen hopeaa” vaikeahkon kauden jälkeen.
BL:n finaali: JPS – Veiterä 9—2 (6—1)
Kulmat: 7(1)—8(2)
Säätiedotusta seurattiin tarkasti ennen finaalia: saadaanko sadetta ja millaista?
Ei saatu sadetta, mutta kova kentän myötäinen tuuli teki pelikelistä hieman ehkä poikkeavan. Veiterä voitti teikkauksen ja jostain taktisesta seikasta johtuen valittiin vastatuuli ensimmäiselle jaksolle. Vaikea sanoa, että oliko ratkaisu oikea?
Peli alkoi Veiterältä vahvalla otteella ja kymmenen minuutin jälkeen Veiterä oli päässyt kokeilemaan kahdesti kulmalta, mutta numerot pysyivät tiivisti 0—0:ssa. JPS pääsi hiljalleen pelin rytmiin mukaan. Finaalin tärkeimmiksi pelaajiksi nousseilla, Tuomas ”Köli” Liukkosen ja Joonas Pasinpoika Hiltusen maaleilla JPS otti aloitteen jo reilun vartin jälkeen. Tuntui, että Veiterä oli jatkuvasti potkun perässä.
Ennen peliä parissakin yhteydessä oli pohdittu sitä, että onko finaalitapahtuma sittenkin liian jännittävä tilanne nuorille kotikylän pelaajille, joiden otteita seurasi 1 800 silmäparia kotikentällä. Näin ei ollut. Pikemminkin näytti siltä, että Veiterälle, joka on todellinen 2010- ja 2020-lukujen suurseura, lähti finaali- tai mitaliotteluun rutiinilla. Rutiini ei kuitenkaan riittänyt tänään.
Pelin kuva oikeastaan kulminoitui siihen, että 20. minuutilla Jarno Eronen vapautti Tarmo Ässämäen puolittain läpi ja tämä iski kotijoukkueen 3—0-johtoon. Veiterän valmennus reagoi tilanteesta, otti aikalisän ja omiin iskostettiin luottoa omaan peliin ja pelitapaan.
Toisin kuitenkin kävi: Hiltunen teki numeroiksi jo 4—0 pelin 28. minuutilla ja oli selvästi nähtävissä, että Veiterän päät painuivat. Pientä lohtua ja uskoa saatiin Veiteräleiriin ja -katsomoon Matias Valtasen (Gallery Tarvainen) survottua kulmurin jälkitilanteesta kavennuksen, mutta vain minuutti tästä, niin Veiterässäkin mitaleja ja mestaruuksia kairannut Köli Liukkonen iski numeroiksi jo 5—1. Ja vain muutaman minuutin kuluttua sama mies teki jo ottelun kolmannen suoralla lyönnillä kulmurista taukoluvut 6—1. Melko lohdutonta.
Tuuli kääntyi. peli ei
Toiselle jaksolle Veiterä tuli taistelumielellä. Puoliajalla JPS-leiristä arveltiin kokemuksen syvällä rintaäänellä, että JPS:n johto varmaan kaventuu, mutta ehkä kuitenkin pitäisi loppuun saakka. Joel Reponen (Pauniaho) oli samaa mieltä: numeroiksi 6—2 pelin 55. minuutilla kaamean kulmataistelun jälkeen. Jonkinlaista toivoa oli nähtävissä ja Reposen maalin jälkeen Veiterällä oli, napakan sivutuulen turvin, hyvä ote pelistä.
Peliä vietiin suhteellisen tasaisissa merkeissä noin 20 minuuttia, mutta Veiterä ei päässyt muutamaan kulmatilannetta lähemmäksi JPS:n maalia. JPS:n kunniaksi on todettava, että Atte Niirasen isännöimä puolustuslinja oli tänään betonia. Tai siis kryptoniittiä Veiterän kärkipelaajille, jotka eivät kerta kaikkiaan mahtuneet maalipaikkoihin JPS-puolustuksen puristuksessa.
Kesken kaiken kovan Veiteräjakson, 69. minuutilla, JPS otti aikalisän. Katsomosta ihmeteltiin, että oliko tämä taktinen tauko makkaran ja oluen myynnin edistämiseksi, mutta oikeasti oli kyse siitä, että JPS:n alakerralle ja pelin avaukselle painotettiin kaikkien riskien vähentämistä, ja siinä kotijoukkue onnistui. 76. minuutilla Hiltunen vapautti Veeti Pulkkisen irti ja hän iski näyttävästi pallon reppuun: 7—2 ja homma oli paketissa.
Lopuksi vielä Nico Nevalainen ja Joonas Pekanveljenpoikan Hiltunen lisäsivät vielä tauluun varsin tylyt loppulukemat. Veiterä koki kauden kovimman tappion finaalissa. Päätuomari Petri ”Jean-Pierre” Kuuselan vislattua pilliin 92. minuutilla saatettiin todeta JPS:n saavuttaneen toisen Suomen mestaruuden ja Veiterän seurahistoriansa 12. hopeamitalin miesten SM-sarjassa.
Reilusti on sanottava, että finaalissa loistaneet Joonas Hiltunen ja Tuomas Liukkonen olivat kentän näkyvimmät pelaajat. Molemmille hattutemppu. Köli Liukkosesta on kehkeytynyt kotimaisten sarjan avainpelaaja ja Hiltuselle voidaan ennakoida hienoa tulevaisuutta vaikkapa Ruotsin puolella. Aika näyttää miten JPS:n lahjakkaat nuoret etenevät omilla jääpallourillaan – ja millaisen joukkueen Veiterä saa ensi kaudella jalkeille? Raadollinen huomio on, että Veiterän avainpelaajilla ”alkaa olla jo ikää”. Vielä tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa, nähtiinkö Jyväskylässä merkittävien jääpallourien päätöspelejä.
Veiterän puolesta onnittelut JPS:lle, mestarijoukkueelle, seuran taustoille ja ahkeralle talkooväelle, joka oli taikonut Viitaniemeen hienon finaaliareenan.
Veiterän kausi oli ailahteleva. Ajoittain peli oli tuttua, pallollista hallintaa, jossa koko joukkueen hyökkäys ja puolustus toimi hyvin. Ajoittain joukkueen kenttätasapaino oli hukassa, vaihdoissa istuivat samaan aikaan väärät pelaajat, ja välillä kentällisiä vaihdeltiin vaihtelevin tuloksin.
Loppuotteluun Veiterä ei saanut oikeaa otetta pelistä ja tulos oli kauden kokonaisilmeeseen nähden vaisu – tai JPS oli kertakaikkisesti valmistautunut peliin kovemmalla otteella. Kauden tärkeimmässä paikassa Veiterä ei saanut parastaan esiin. JPS sai.
Se on todettava, että finaalissa kohtasivat tämän vuoden kaksi parasta joukkuetta. JPS ansaitsi voiton ja pulinat pois. Veiterälle hopea oli tälle vuodelle paras mahdollinen saavutus ja hieno osoitus seuran menestyksestä 2010- ja 2020-luvuilla: kymmenes kerta peräkkäin mitalipeleissä, joista yhdeksän finaalissa. Ei huono.
Herranen, Seppänen ja Verhelä All-Stars -joukkueeseen
Veiterästä valittiin kauden All-Stars -joukkueeseen maalivahti Saku Herranen (Lappeenrannan Energia), Aleksi Seppänen (Ravintola Lalo) ja Ere Verhelä (LähiTapiola). JPS:stä saman kunnian saivat Eronen, Liukkonen ja Nikke Tuhkanen. Lisäksi Aksi Seppänen valittiin maaliskuun kuukauden pelaajaksi.
Kohta alkaa taas valmistautuminen seuraavaan kauteen – ja ennen muuta jääpalloväkeä kiinnostava Silly Season. johon voidaan palata myöhemmin…
–Bandytoimitus
Kuvat: Veiterämedia
