Veiterä kavensi semifinaalitilanteen numeroihin 1—2 kova taistelun jälkeen. HIFK:lla oli mahdollisuus katkaista sarja, mutta Veiterän ukot olivat toista mieltä: ottelusarja jatkuu perjantaina Helsingissä. Ottelun alku viivästyi jäädytyskoneen rikottua jään alkulämmittelyn jälkeen.
Veiterä – HIFK 4—1 (1—0)
Kulmat: 7(1) — 6(0)
Huippuolosuhteissa pelatussa kolmannessa välieräottelussa Veiterä kohtasi tutuksi tulleen vastustajansa tällä kaudella jo seitsemännen kerran. Kertaalleen kauden aikana Veiterä oli ollut kaksi maalia parempi, muut pelit ovat olleet niitä kuuluisia maalin pelejä.
Kotijoukkueella oli taatusti muistissa karvas Helsingin vierailu, joka laittoi Veiterän selän seinää vasten: HIFK oli saanut 2ottelupalloa, joten tänään oli aloitettava pakkovoittojen sarja.
Matsi alkoi tänään vähän erilaisissa merkeissä: Zambonin ja kenttähenkilön välinen luottamuspula johti reilun metrin levyiseen kuoppaan kaukalon puoleisen pään kaaren tuntumassa, joten tuomaristo määräsi ottelun alkamaan vartin myöhässä. Lopulta VPK:n Matti ”Pönde” Pöntisen suosiollisella avustuksella kenttä saatiin jäädytettyä pelikuntoon, ja klo 20 peli saatiin käyntiin – vihdoinkin.
Edellisissä otteluissa HIFK otti kuskin paikan heti kättelyssä, mutta nyt Veiterä oli tullut taistelemaan ja pallo pysyikin avauskympin HIFK:n puoliskolla. Liekö kotijoukkue oppinut helsinkiläisten karvausten nuotit, kun nyt palloa ei hierottu omalla alueella, vaan peliväline laitettiin heti sinne missä pippuri kasvaa, jos oli vähänkään epävarmuutta omalla alueella.
Hieman tapahtumaköyhän avausjakson suurimmat tapahtumat olivat Christian Laibertin (Kuusitunturi) hyvät suoritukset pallollisena – ja ilman. Etenkin iso blokki HIFK:n vaparin jälkimainingeista ansaitsee kehut ja Mölli mustelman.
Yleisön jo odotellessa maukkaita kisamakkaroita, saatiin kuitenkin Veiterä johtoon. HIFK:n pienen painostuksen päätteeksi parilla syötöllä Valtanen—Seppänen-kaksikko tälläsi rehdin pukukoppimaalin. Matias Valtasen (Gallery Tarvainen) maali oli iso Veiterälle juuri sopivaan saumaan. Negatiivistakin uutista saatiin, kun kapteeni Ere Verhelän telottua jalkansa. Noinkohan huomenna herra Sanen puhelin hälyttää miehen takaisin vihreään edustusasuun?
Veiterä osoitti vahvuutensa 2. jaksolla
Toinen puoliaika aloitettiin rymistelemällä kulmia vuoron perään. tarkkuus vain oli hukassa molemmilta joukkueilta. Kun noin tunti oli miekkailtu, Janne Hauska (OmaSp) pääsi heittämään mukavan noston vauhtiin kelanneelle Joel Reposelle (Pauniaho). Nätit veivit, piiiitkä maltti ja moke jäihin – sitten tuuletukset olivatkin paikallaan: tilanne 2—0 ja yleisössä alkoi näkyä merkkejä, että Veiterä nousee mukaan finaalipaikasta.
Hetki Reposen maalista, niin J. Hauska pääsi kaaren takaa tälläämään kaikessa rauhassa armoniskun, mutta pallo niukasti ohi. Kolmas maali tuohon kohtaan olisi ollut jo ratkaisevan tuntuinen tilanne. Ja kun itse et tee, niin HIFK se vain sai sohittua kavennusmaalin 68. minuutilla. Maalintekijänä nuori Iiro Väkiparta. Mitään suurta hätää ei ollut, mutta välillä vaan se kaverikin maalaa.
Veiterä jatkoi kaikeksi onneksi edelleen hyvällä höyryllä, ja kun 75 minuuttia oli kellossa, sai Veiterä hyvän sivuvaparin: Tomi Hauska (OmaSp) nosti maalille ja Veeti ”Venku” Hyvärinen (Bonum) onnistui läpsäyttämään pomppivan pallon alanurkkaan. Ei mikään hienoin maali, mutta HIFK:n kannalta pahin mahdollinen, kun joukkueen kiri sammui samantien.
Ajokorttikokelas Paavo ”Paavo” Simpura (Lappeenrannan Kuljetus) täräytti kulmasta vielä yhden maalin, joten loppu meni tällä kertaa rattoisasti pelaillen, ja lopussa oli jopa vara vähän leikitellä. Tai no, olihan viimeisellä vitosella Saku Herrasella (Lappeenrannan Energia) muutama kova torjunta, mutta kun siimaa on kolme maalia, niin eihän ne tilanteet näytä enää niin pelottavilta. Ottelu päättyi näihin 4—1-numeroihin.
Ottelupöytis
Otteluisäntänä toimineen Lappeenrannan kaupungin edustajat palkitsivat illan parhaana kotijoukkueesta Aleksi Seppäsen (Ravintola Lalo) ja HIFK:sta vankat lappeenrantalaisjuuret omaavan Richard Laibertin. Lappeenrannan Energian energisimpien pelaajien palkinnot menivät kotijoukkueen Veeti Hyväriselle ja vieraiden maalin tehneelle kolmannen polven jääpalloilija Iiro Väkiparralle.
Ylä-Outinen: Toisen jakson kärsivällisuus ratkaisi
Pelin jälkeen tavoitettu päävalmentaja Joonas Ylä-Outinen oli luonnollisesti tyytyväinen:
– Haastavat lähtökohdat meillä oli tämän päivän otteluun, mutta upeasti joukkue näytti luonnetta vaikeassa paikassa.
– Ensimmäisellä jaksolla meillä oli aika kova vastatuuli, joka hidasti pelaamistamme ja lähdimme tarkoituksella pelaamaan enemmän pitkää palloa. Sillä saimme yhden tärkeän maalin ja hyvän aseman puoliajalle, kertasi Ylä-Outinen ensimmäisen jakson asetelmia.
– Toisella jaksolla jaksoimme kärsivällisesti puolustaa omaa maaliamme ja teimme sitten omista paikoistamme tarvittavat maalit.
– Koko joukkue ansaitsee ison kiitoksen taistelusta ja työmoraalista, kiitteli Ylä-Outinen.
JPS valmiina finaaliin
Omassa ottelusarjassaan suvereenin voiton ottanut JPS on valmis finaaliin. Narukerä kaatui tänään Viitaniemessä samoin numeroin kuin Hifki Lappeenrannassa: 4—1. Voitot Jipsille suoraan 3—0. Se tiedetään, että Jyväskylässä aloitetaan hitonmoiset talkoot. Bandyliigan finaali pelataan ensimmäistä kertaa Viitaniemen montussa.
Veiterän ja Hifkin ottelusarja jatkuu siis perjantaina Brakulla. Veiterä jaagaa toista voittoa ja ratkaisua semifinaalisarjaan tulevana sunnuntaina (9.3.) kotona Kisapuistossa. Veiterän voittaessa Helsingissä tilanne on tasan 2—2 ja ratkaisu vislataan käyntiin sunnuntaina klo 15. Ensin Veiterä tarvitsee kaiken tuen Helsingissä, jonne toivotaan paljon ulkolappeenrantalaisia tukemaan Veiterää. Kotikatsomo täytyy sitten sunnuntaina.
–Bndtmts, Kisapuiston kirjeenvaihtajien kertomana ja kuvaamana
