Tunnelma Bandyliigan kärkipäässä tiivistyy. Veiterä voitti illan ainoassa ottelussa sarjakärki JPS:n. Ottelu osoitti, että Veiterässä riittää voittamisen kulttuuria, ja toisaalta sen että JPS ei vieläkään ”uskalla” voittaa Veiterää.
Veiterä – JPS 6—5 (4—3)
Torstai-illan ainoassa Bandyliigan ottelussa kohtasivat ylemmän loppusarjan Veiterä ja JPS Jyväskylästä. Kauden mittaan on saatu pelata varsin erityyppisissä olosuhteissa, ja tällä kertaa keli oli kohdallaan niin lämpötilan, tuulen kuin taivaalta satavan tavarankin suhteen. Ainoa suurempi ongelma oli sumu, joka teki pallon näkemisen hyvin hankalaksi etenkin maalivahtien pitkissä heitoissa.

Lähtökohta Veiterälle oli selvä: vain voitto pitää ohuehkot haaveet ylemmän loppusarjan piikkipaikasta hengissä. Toisaalta voittokaan ei nostaisi kuin pisteen päähän kauden yllättäjäjoukkueesta HIFK:stä. Kakkossijakin olisi arvokas, koska se takaisi pääsyn suoraan välieriin.
Jipsi puolestaan varmistaisi voitolla jo nyt välieräpaikan, joten panokset olivat selvät kummassakin leirissä.
Kauden aikaisemmat kohtaamiset olivat päättyneet tasan: marraskuussa Kisapuistossa Veiterä kiri 4—4-tasapeliin, ja joulukuussa Viitaniemestä tuliaisina oli tasapelipiste, kun numerot olivat 3—3. Loukkaantumistilanne molemmilla joukkueilla on siedettävä: JPS:tä loukin puolella olivat maalivahti Henri Mattila ja maaottelussa itsensä telonut, sulkavalaissoutulähtöinen Elmeri Hämäläinen. Veiterä sai jalkeille ykköspyssyt.
Usvaiseen Kisapuistoon saapunut yleisö sai nähdä loppuun asti jännittävän ottelun. Maalihanat avasi JPS lähes avausminuutilla. Jäätä pitkin avaamaan lähtenyt Veiterä menetti pallon ennen puolirajaa, ja muutamalla syötöllä puolustus oli auki. Maalilla Saku Herranen (Lappeenrannan Energia) torjui tilanteen, mutta riparia pakit eivät ehtineet siivota.
Onneksi Veiterän kuitti tuli yhtä nopeasti, Aleksi ”Aksi” Seppäsen (Ravintola Lalo) kuti oli niin navakka, että linjurilla oli täysi työ havaita pallon tulevan ulos takaraudasta.
Avauskymppi oli kuitenkin jyväskyläläisten hallintaa. Veiterän peli näytti huolimattomalta ja pallo viihtyi turhan hyvin Veiterän puolustusalueella. Kesken JPS-painostuksen Veiterä onnistui saamaan kulman, ja Eetu Peuhkuri latoi Hauskan Tomin (OmaSp) tarjoaman kulmurin reppuun
Tämän jälkeen JPS jatkoi hyvää karvaustaan, ja Veiterän puolustuksessa luutinut tsekkiläsityyppinen hiusmalli sortui pahaan harhasyöttöön – tilanteesta aiheutunut läpiajo päättyi onneksi ohilaukaukseen. Heti perään JPS teki paitsiomaalin riistäessään taas pallon Veiterän alueella. Katsomossa tosin kuiskuteltiin, että eihän tuo ollut paitsio… Noh, mitäs ne siellä katsomossa asiasta tietävät. Tuomari vislaa ja sillä siisti.
Pari minuuttia tästä eteenpäin tilanne olikin sitten 3—1: Aksi Seppänen pääsi vetopaikkaan ja vielä alkukaudesta kylmänä ollut maila oli taas syönnillään. Tässä vaiheessa asiantuntijaraati kommentoi Veiterällä olleen kaksi maalipaikkaa, mutta silti tilanne oli 3—1. Heh.
JPS jatkoi pelin hallintaan, ja sai ansaitsemansa kavennuksen. Ja heti perään tasoituksen, vaikka Veiterän maalilla Herranen oli lähellä torjua senkin tilanteen. Nippanappa pallo jaksoi pyöriä lopulta maaliviivan yli.
Puolen tunnin kohdalla JPS täräytti pallon kulmasta vielä maalirautoihin, jonka jälkeen peli tasoittui, kun Veiterä alkoi käyttää enemmän pitkää avauksissa. Kaksi minuuttia oli avausnelivitosta jäljellä, kun maalivahti Herranen pisti taas pallon taivaalle. Vähemmän yllättäen kohteena oli #55, ja Janne Hauska (OmaSp) sai tehdä pukukoppimaalin sekavan avausjakson päätteeksi. Sitten nautittiin kahvia ja pullaa sekä Ikosen teurastamon eriomaisia grillimakkaroita.
Toinen jakso alkoi siitä, mihin ensimmäinen päättyi
Heti toisen jakso alussa Hauskan veljekset (Valtteri Hauska, Konepalvelu Heiniluoto) pomputtelivat maalille ja jostain ”Jamon” kautta pallo oli taas JPS:n verkossa. Katsomoon näytti vahvasti, että nyt oli jo vähän onneakin mukana, niin sopivasti pallo löysi jostain reiästä verkon perukoille.
Toisen puolikkaan ensimmäinen kymmenminuuttinen oli taas sekavaa pelaamista molemmilta, liekö vallitseva sumu sitten tehnyt jään nihkeäksi? Virheitä tuli tasaisesti molemmille leireille.
Kun 55. minuuttia oli taulussa, Veiterä sai lupaavan näköisen hyökkäyksen aikaan, ja Joonas Peuhkuri (Nordic Interim) pamautti mehevällä lyöntilaukauksella tilanteeksi jo 6—3.
Kuitenkin niin monta kertaa tällä kaudella vastustaja on noussut tasapeliin tällä kaudella, eikä se kauas jäänyt tälläkään kertaa: taulussa oli 58 minuuttia, kun JPS sai hyvillä syötöillä pelattua vapaan paikan ja tilanne oli 6—4, maalintekijänä oli Köli Liukkonen, joka oli saanut uransa uuteen nosteeseen juuri Veiterässä muutama vuosi sitten – velimies Eki katseli kateellisena osumaa vihreässä paidassa.
Ja eikä aikaakaan, kun eroa oli enää 1 kihaus maalinedussohinnan jälkeen, ja aikaa vielä yli 10 minuuttia kellossa: Joonas Pasinpoika Hiltunen otti roolia ja kiitti Jimmy Heinosen esityöstä.
JPS otti aikalisän ja nosti linjaansa pelin lopussa, ja kotijoukkue sai vastahyökkäyksistä paikan antaa armoniskun, mutta niin vain Verhelän Erekään (LähiTapiola) ei saanut huipputontistaan maalia, joten jännitys todellakin säilyi loppuun asti.
Hyvin läpi ottelun selvinneen päätuomari Mats-Olof Gustafssonin vislaus pari extraminuuttia sisältäneen toisen jakson päätteeksi kuitenkin vapautti Veiterän juhlimaan kahta tärkeää jatkosarjan pistettä. Kaikkiaan peli oli siisti. Edes Veiterän libero ei ottanut jäähyä tänään. JPS:lle yksi kymppi.
Lappeenrannan Energia palkitsemat pelaajat tänään olivat kahdesti osunut kotijoukkueen Aleksi Seppänen ja hyvää liigakautta pelaava JPS:n Tarmo ”Tare” Ässämäki. Onnittelut voittajille.

Ylä-Outinen: ”Tärkeät pisteet”
– Tänään ei päästy nauttimaan niin hyvästä jääpallosta kuin mitä ennakkoasetelmat antoivat odottaa, mutta erittäin tärkeät pisteet saimme mukaamme.
– Hieman nihkeä jää, kova sumu ja kentän epätasaisuus tekivät pelaamisesta haastavaa, Joonas Ylä-Outinen tyytyi toteamaan olosuhteista, joita harvoin nähdään edes Ruotsin Bandyallsvenkan-sarjassa, jossa useimmat joukkueet pelaavat halliolosuhteissa..
Ylä-Outinen paketoi illan pelin näin:
– Ensimmäisellä jaksolla olimme tehokkaita omissa paikoissamme, mutta vastaavasti lahjoitimme JPS:lle kaikki kolme maalia isoista omista virheistämme.
– Toki vierasjoukkueella oli useampi hyvä paikka, mutta Saku piti meitä jälleen pystyssä, kun sitä tarvittiin.
– Toiselle jaksolle kaivettiin sitten pelikirjan viimeiseltä sivulta miten pelataan niin sanottua antijääpalloa riskien minimoimiseksi ja se toi tällä kertaa toivotun lopputuloksen.
– Rehellisesti sanottuna JPS oli tänään pelillisesti meitä edellä, mutta tehokkuus omissa paikoissa ja hyvä maalivahtipeli toivat meille pisteet, joita todella tarvitsimme, sanoi aina niin kohtelias Joonas.
Jäljellä yksi kotipeli ennen pleijareita
Veiterän pelit jatkuvat lauantaina aina mukavalla Porin reissulla. Seuraava ja viimeinen ylemmän loppusarjan kotiottelu on HIFK:iä vastaan ensi keskiviikkona 12.2. klo 19. Silloin kaivataan kovasti paljon äänekästä lappeenrantalaisyleisöä Kisapuistoon. Nyt näyttää olevan oikea joukkuepelien kausi menossa: niin tekarilla kuin hallissa.
–Bndtmts,
paikalliskirjeenvaihtajan raportin pohjalta