Veiterä jäsenkirje

Hyvät veiteräläiset!

Kulunut kausi oli poikkeuksellinen, ja kauden hankalin vastustaja oli korona – toki Akilleskin oli ikävän kova.

Kausi alkoi suhteellisen hyvissä näkymissä, vaikka jään valmistumisen viiveet siirsivät Suomen Cupin turnauksen Jyväskylään ja ilmojen haltijat kauden aloituksen. Juniorien ja edustuksen harjoittelu käynnistyi hyvin, ja uusi päävalmentaja Tero Nieminen toi uusia tuulia myös juniorien harjoitteluun, mutta veteraanien toiminta on ollut jäissä: kansainvälinen veteraaniturnaus jäi tänä syksynä järjestämättä sekä veteraanien toiminta tauolla rajoitusten vuoksi.

Talven mittaan Kisapuistossa on kokoonnuttu harjoituksiin ja peleihin ilman yleisöä. Edustusjoukkue aloitti kautensa elokuussa ja leirit olivat kotimaakunnassa. Marraskuussa oli ensimmäiset pelit Suomen Cupin alkuturnauksessa Jyväskylässä, josta edettiin finaaliin. Vastaan luisteli loppiaisena Porvoossa Akilles, joka vei Suomen Cupin numeroin 6−1.

Bandyliiga alkoi Helsingissä HIFKiä vastaan. Runkosarjan sijoitus oli toinen, ja puolivälierien vastustajaksi valittiin OLS, joka voitettiin kahdessa ottelussa. Välierätaisto Narukerää vastaan oli vääntöä: Veiterä voitti ensimmäisen, Kerä toisen, Veiterä kolmannen ja jännittävän rangaistuslaukauskilpailun jälkeen myös neljännen ottelun Porissa. Tie finaaliin oli auki. Finaaliin valmistauduttiin hyvin ja asenne oli kohdallaan, olihan vastustajana viime vuosina finaaleissa Veiterän voittanut Akilles. Peli oli tasainen ja toinen puoliaika oli koko lailla Veiterän hallintaa Akilleksen lähinnä varjellessa johtoasemassa omaa maaliaan. Kovankaan painostuksen alla vastustaja ei murtunut, ja kun pallokaan ei pomppinut Veiterälle, niin maaleja ei saatu ja tuloksena oli hopea numeroin 1−3. Edustusjoukkueen koronan värittämä kausi oli päättynyt. Vain muutamia pelejä jouduttiin siirtämään, kun joukkue noudatti hyvin annettuja ohjeistuksia ja tauti saatiin pidettyä aisoissa.

Juniorien kautta leimasi se, että jääpallon kohokohdat eli pelit loistivat poissaolollaan. SM-sarjaan osallistui seurasta kaksi P11-joukkuetta sekä ikäluokista P13, P15 ja P17 yksi joukkue kustakin. P11 ei päässyt pelaamaan yhtään SM-osaturnausta eikä P11-sarjalla ollut lopulta SM-arvoa. P13 aloitti pelinsä tammikuussa, mutta hyvällä menestyksellä käynnistynyt sarja päättyi helmikuussa rajoituksiin eikä sarjassa jaettu SM-sijoituksia. P15 aloitti hienosti voitoilla marraskuussa ennen kuin pelit menivät pelit.

Tammikuussa menestys jatkui, mutta kausi katkesi rajoituksiin. Alemman lohkon kärkipaikalta Veiterän P15 olisi päässyt puolivälieriin, mutta esteeksi tulivat rajoitukset ja sarja päätettiin lopulta ilman SM-sijoituksia. Samanlainen oli myös P17-joukkueen kauden kulku: yksi peli marraskuussa ja sitten seitsemän pelin kimara tammikuussa ja puolivälieräpaikasta jouduttiin luopumaan koronarajoitusten vuoksi.

Kausi sisälsi seuralle suuria taloudellisia haasteita, kun Bandyliiga pelattiin ilman yleisöä. Tässä kohtaa lappeenrantalainen jääpalloyleisö tuli osaltaan avuksi, ja seuraa tuettiin kannattajien ostamilla virtuaalilipuilla ja yritykset kantoivat kortensa kekoon Korona-taistelijoina. Myös Lappeenrannan kaupunki antoi tukea. Kiitokset tästä kaikille talkoisiin osallistuneille! Nopeasti vakiintuneet striimaukset toivat pelit koteihin, mutta ”Bandy on parasta paikan päällä”. Junioreissa oli jokaisessa ikäluokassa hyvät menestymismahdollisuudet, mikä on hienoa.

Kevään alussa tehtiin palautekysely, jonka tavoitteena oli nostaa esiin eri tahojen mieltä painavia asioita Veiterän toiminnassa. Kysely kohdennettiin erityisesti junnuille ja heidän vanhemmilleen. Vastauksia saatiin ilahduttavan paljon ja pääkohtina esiin nousivat tasapuolisen valmennuksen merkitys, työmäärän kasautuminen harvoille henkilöille, talouden selkiinnyttäminen eri joukkueilla ja junioritoiminnassa yleensä sekä päävalmentajan roolista tiedottaminen ja juniorivalmennuksen koordinointi tulevaisuudessa. Parantamisen ja uusinajattelun hengessä pidämme kesäkuussa palaverit seuran taloudesta sekä tulevaisuudesta, kuten varainhankinnan järjestämisestä sekä junioritoiminnan kehittämisestä sekä päävalmentajan roolista siinä. Viimeksi mainitussa on vahvana tukena opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettu ja saatu rahoitus.

Toivottavasti ensi kaudella päästään lähemmäs normaalia. Tavoitteena on jatkaa menestyksellistä työtä jääpallon parissa kehittämällä Veiterän junioritoimintaa sekä kirkastamalla Bandyliigan hopeaa kullaksi.

Hopeasta jäi sen verran karvas maku, että pelaajilla ja valmentajilla sekä kannattajilla on palava halu saada ensi kausi käyntiin ja lähteä pelaamaan mestaruudesta.

Mukavaa kevättä ja kesää! Ollaan taas kuulolla viimeistään syksyllä, kun tämä seuran uudeksi viestinnän muodoksi vakiintunut seuraava jäsenkirje on ajankohtainen.

Terveisin,
Veiterän hallitus